LEENA HYYTIÄN MUISTO KUNNIOITTAEN
Korunkutojan puoti
|
Leena Hyytiä ja Reini Kouvalainen
Sipoolainen korunkutoja Leena Hyytiä käytti jalometallikoruissaan
ikivanhaa lautanauhatekniikkaa, jolla hän teki kauniisti kuvioituja yksi-
tai monivärisiä nauhoja.
Laudoilla kutominen on vanhimpia tunnettuja
käsityötaitoja. Egyptistä on löydetty lähes 3000 vuotta vanha, pellavasta
ja nokkosesta kudottu, lautanauha. Kuitenkin egyptiläisten maalausten
mukaan lautanauhoja osattiin kutoa jo 6000 vuotta sitten.
Suomessa on useita, rautakaudelta peräisin olevia, hyvin rikkaita
hautalöytöjä, joissa on korujen yhteydessä säilynyt paloja taidokkaasti
koristelluista ja värikkäistä lautanauhoista ja nyöreistä.
Nauhojen käyttöön lienee liittynyt erilaisia uskomuksia:
Nauha suojasi pahaa silmää vastaan. Tytöillä punainen nauha ilmaisi
neitsyyttä. Uskonnollisissa menoissa nauha symboloi sidonnaisuutta. Tyttö
antoi nauhoja taidonnäytteinä sulhasen suvulle. Pojan lahjoittama nauha
tytölleen merkitsi kihlausta.
Viikinkiajalla laudoilla kudonta oli erityisesti ylhäisten naisten
suosimaa käsityötä. Birkasta löydetyissä nauhoissa on käytetty kulta- ja
hopealankaa. Monimutkaisten kuvionauhojen on arveltu muinaisina aikoina
olleen ammattikutojien valmistamia. Ristiretkiajalla nauhojen kudontataito
kehittyi leveiden, edustavien ja geometriskuvioisten ja villaisten
lautanauhojen ansiosta huippuunsa.
Lautanauhoilla on Suomessa koristeltu hameita, viittoja, esiliinoja,
huntuja ja paitoja. Niitä on käytetty myös vöinä, puukon- ja miekantupen
kannattajina, esiliinojen vyötärönauhoina, viittojen kiinnikkeinä,
hiusnauhoina, kenkien pauloina, hevosten ohjaksissa ja satuloiden
koristelussa. Lautanauhatekniikkaa on käytetty myös Tasavallan presidentti
Tarja Halosen Euran muinaispuvussa.
Lahjakkaana korunkutojana Leena Hyytiällä oli kyky luoda ympärilleen
kauneutta monella tavalla. Nuoruudessa tehdyt pitkät ulkomaanmatkat ja
matkoilta saatu taiteellinen ja tekninen tietämys loivat pohjaa Leenan
osaamiselle ja menestykselle. Erityisesti hän sai tunnustusta
intohimokseen nousseesta korunkudonnasta.
AurivestriX-korusarjan materiaaleina ovat 18 karaatin
kulta ja korkealaatuinen sterlinghopea. Leenan oma suunnittelutaito sekä
hedelmällinen yhteistyö kultaseppä Henri Sörensenin ja muiden
käsityöläisten kanssa tekivät hänet tunnetuksi.
Laaja tuotanto käsitti jalometallikorujen lisäksi puun ja
kudotun kuparin yhdistämistä sekä silkkilangan ja metallin kudontaa.
Käsityönä valmistetut, kudotut korut säilyttävät arvonsa sukupolvesta
toiseen. Korunkutojan puodin korut ja muut tuotteet ovat
uniikkikappaleita.
Puutaiteilija Reini Kouvalaisen kätevissä syntyvät
taidokkaat olki- ja puutyöt. Puisten rintaneulojen ja riipusten aiheet
ovat usein peräisin luonnosta: kasveja, lintuja, kissoja, koiria, perhosia
ja muita hyönteisiä. Reliefit taas saavat aiheensa enkeleistä. Erikoisuus on
tervaenkeli, joka levittää kevyttä tervantuoksua ympärilleen. Leena ja
Reini suunnittelevat ja valmistavat myös tilauksesta käsityötuotteita.
|
